Mitä huomioida softakehitystä hankkiessa?

Räätälöidyn digitaalisen ratkaisun hankkimisen pohdinta saattaa luonnollisesti nostattaa epävarmuuden tunteita. Digitaalisten ratkaisujen hankinnasta on kuitenkin mahdollista tehdä vaivatonta ja ostajan hermoja säästävää. Tässä muutamia teemoja, joita kannattaa käydä läpi aina räätälöidyn ohjelmiston ostoa tehdessä.

Digitaaliset ratkaisut

Digitaaliset ratkaisujen hankinta on taitolaji, oli kyseessä sitten esimerkiksi ohjelmistokehityksen, palvelumuotoilun, pilviratkaisujen tai ylläpidon ostaminen.

Rahan lisäksi kyseessä on ostavan organisaation ajan ja tietämyksen sitouttaminen osaksi kehitysprojektia. Ennen kuin ostohousuja on vedetty jalkaan, on tehty päätös siitä, että tarvittava ratkaisu ostetaan ulkopuoliselta toimijalta. Jokaisessa softaprojektissa tulee väistämättä eteen muutoksia, eikä kaikkia yllätyksiä voi välttää, mutta yllätyksiin voidaan reagoida ja varautua.

Hyvä tapa testata ja koeponnistaa ideaa on toteuttaa esiselvitys tai konseptointi digitaalisesta ratkaisusta

Valmisteluun ja tarkkaan määrittelyyn voi toki käyttää aikaa lähes rajattomasti, mutta todellisuudessa lopullinen ratkaisu voi elää hyvinkin paljon siitä mitä on alussa ajateltu. Perinteisen määrittelyvetoisen ohjelmistokehityksen sijaan dynaamisella ja asiakasta osallistavalla konseptoinnilla saadaan nopeasti kättä pidempää sen suhteen, miten ratkaisua on järkevää lähteä kehittämään. Konkreettisesti konseptoinnissa on kyse lyhyestä sprinttimallisesta kehitysrupeamasta, jonka pohjalta syntyy esimerkiksi käyttöliittymän prototyyppi tai muu lopputulosta jäsentävä konsepti. Sprinttimalli on ketterän ohjelmistokehityksen toimintatapa, jonka keskiössä on nopea reagointi muutoksiin, tehokas viestintä, tilanteisiin sopeutuminen sekä itseohjautuvuus. Se perustuu lyhyisiin, esim. kahden viikon, toistuviin kehityssykleihin.

Konseptoinnin kautta osapuolet saavat tuntumaa keskinäisestä yhteistyöstä. Konseptoinnin aikana yhteistyökumppani oppii ostajan liiketoiminnasta ja kehityskohteista, jotka vaativat ratkaisuja. Konseptoinnin aikana ostajan ja digitoimijan yhteinen ymmärrys rakentuu ja sitoutuminen yhteiseen projektiin vahvistuu. Tämän lisäksi aikataulu- ja budjettiraamit hahmottuvat ja päätöksenteko ratkaisun kehittämisen osalta helpottuu. On myös mahdollista, että lyhyen konseptoinnin, tai esiselvityksen jälkeen todetaan, että ratkaisua tulisikin lähteä toteuttamaan eri tavalla kuin alunperin oli ajatuksena.

Ketterät projektinhallintamenetelmät suosivat lähestymistapaa, jossa kokeillaan pelkäämättä virheitä. Tästä tavasta käytetään englanninkielistä fail fast termiä, jonka ideana on kokeilla ketterästi, hakea palaute onnistumisesta, tutkia tulokset ja mukauttaa suunnitelmaa. Sanonta “pieni on kaunista” käy toteen myös digitaalisten ratkaisujen parissa, sillä kokeilun ja ketterän kehittämisen kautta pyritään tekemään pienin toimiva tuote (englanniksi Minimum Viable Product, MVP). Se tarkoittaa uutta tuotetta tai palvelua, jossa on vain sellaiset ominaisuudet, jotka tyydyttävät varhaisten asiakkaiden tai käyttäjien tarpeet. Tästä esimerkkinä voisi olla mobiilisovelluksen prototyyppi, jota voidaan jo testata asiakkaiden kanssa ja todellisessa ympäristössä. Pienimmän toimivan tuotteen tarkoitus on kerätä palautetta jatkokehityksen tueksi ja oppia, miten ratkaisua kannattaa skaalata.

Potentiaalista yhteistyökumppania valittaessa on hyvä huomioida myös toimittajayrityksen koko

Yrityksen koolla ja maantieteellisellä sijainnilla voi olla merkitystä esimerkiksi projektiin sitoutumisessa, aikataulussa, kommunikaation nopeudessa ja projektinaikaisessa läpinäkyvyydestä. Pienempi toimija voi olla ketterämpi ja suuremmalla toimijalla taas leveämmät hartiat laajojen projektien läpivientiin. Digitaalisen ympäristön toimiala on laaja. Osa organisaatioista käyttää kehitystyössä kaikenkokoisia toimijoita aina suuryrityksistä yksinyrittäjiin. Monitoimijamalli auttaa löytämään kuhunkin kehitystarpeeseen erikoistuneen yrityksen. Usein kannattaa suosia pienempiä, mutta jo vakiintuneita digitoimijoita, sillä ne koetaan ketterinä, joustavina ja helpommin lähestyttävinä. Avoimuus, kuten avoin lähdekoodi, auttaa hallitsemaan teknistaloudellisia riskejä toimijoihin liittyen.

Digitaaliset ratkaisut ja ohjelmistokehitys on loppupeleissä inhimillistä toimintaa, joten omaan intuitioon on myös hyvä luottaa

Ostajana voit pohtia millainen tunnelma potentiaalisesta yhteistyökumppanista välittyy, kuinka ihmiset innostuvat ja tuovat ideoita esille sekä millaiset fiilikset heistä välittyy. Voit myös pohtia miltä tuntuisi tehdä heidän kanssaan töitä esimerkiksi vuoden mittaisen projektin ajan. Intuitio on humaani tekijä ansioluotteloiden ja niin sanottujen kovien faktojen rinnalla, mutta sen painoa ei kannata aliarvioida.

Toimisto
Hallituskatu 7 A, 2 krs.
50100 Mikkeli

Laskutusosoite
003727718223
välittäjätunnus BAWCFI22
[email protected]