Kestävyys, reiluus ja vastuullisuus softa-alalla

IT- ja ohjelmistoalalla voidaan toteuttaa kestävyyttä, reiluutta ja vastuullisuutta useilla eri keinoilla. 

Tässä blogitekstissä tarkastelemme toimialan sekä Metatavun nykyisiä ratkaisuja ja toimintatapoja näiden tekijöiden osalta sekä sitä, miten niitä voisi kehittää jatkossa entistäkin enemmän. Peilaamme myös kestävää kehitystä softa-alaan ja pohdimme, miten sitä voitaisiin toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla. 

Seuraavat neljä osa-aluetta muodostavat pohjan kestävälle kehitykselle:

  • Ekologinen kestävyys
  • Sosiaalinen kestävyys
  • Taloudellinen kestävyys
  • Inhimillinen kestävyys

Ekologinen kestävyys yrityksissä

Ekologisen kestävyyden voi määritellä esimerkiksi yrityksen tuottaman hiilijalanjäljen kautta. Hiilijalanjälki ei kerro koko kuvaa ekologisesta kestävyydestä, mutta se on silti merkittävä kokonaisuus ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Softa-alalla jälki näkyy esimerkiksi yhteistyökumppanien sekä infrastruktuurin valinnassa. Keskeisiä kysymyksiä aiheesta ovat esimerkiksi: Millainen hiilijalanjälki on valituilla pilvipalvelutoimijoilla? Tai millainen on oman palvelinkapasiteetin jalanjälki? 

Kestävyyden ylläpitämiseksi myös kumppaneiden tulisi olla sitoutuneita vastuulliseen toimintaan, minkä lisäksi merkitystä on myös sillä, missä maissa yritys toimii. Kaikissa maissa ei välttämättä ole esimerkiksi yhtä tiukkaa ympäristölainsäädäntöä, jolloin toiminnan kestävyyttä täytyy arvioida aina sijainnin perusteella. Nämä tekijät taas vaikuttavat radikaalisti hiilijalanjälkeen, jonka koko vaihtelee yrityksen valintojen mukaan. Näitä valintoja ovat esimerkiksi alihankkijat, kumppanit, sähköntuotanto, laitteet sekä matkustaminen.

Ekologinen kestävyys on tärkeä huomioida energiankulutuksessa: IT- ja softa-alalla energiankulutus on kulutuskohteista suurin. Energiankulutukseen vaikuttaa muun muassa se, millaista energiaa työtiloissa käytetään. Erityisesti palvelinkapasiteetti – useimmiten pilvi – on todella merkittävä tekijä energiankulutuksessa. Esimerkiksi isot pilvipalveluiden tarjoajat on jo pakotettu huomioimaan energiantuotantomenetelmiään sekä panostamaan niistä huolehtimiseen. Toimistotilojen ja vaikkapa matkustelun aiheuttaman kulutuksen tutkimiseen löytyy myös erilaisia laskureita, joiden avulla omia päästöjä voi tarkastella. 

Metatavulla työsuhdepyöräillään

Päästöjä voi myös aiheuttaa töihin kulkeminen omalla autolla sekä matkustelu työn puolesta. Alalla olisi tärkeää kannustaa työntekijöitä liikkumaan töihin henkilöauton sijaan esimerkiksi pyörällä, minkä lisäksi myös julkista liikennettä kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan. Metatavulla tuetaankin työsuhdepyöräilyä, ja kaikilla yrityksen työntekijöillä on oma työsuhdepolkupyöränsä. Lisäksi meillä suositaan julkisia kulkuvälineitä työmatkojen yhteydessä.

Koronapandemian myötä työmatkat ovat kuitenkin vähentyneet alalla radikaalisti ja etätyöstä on tullut aika lailla uusi normaali. Kyseisen trendin toivotaan tulleen jäädäkseen, sillä yhteydet toimivat yhtä tehokkaasti niin etänä kuin toimistollakin ja etäpalaverit ovat ympäristön kannalta kestävämpi ratkaisu. Kestävää kehitystä voidaan toteuttaa yrityksissä toki myös muilla tavoin – Metatavulla esimerkiksi työpöydät ovat ylijäämämateriaaleista tehtyjä ja suurin osa toimistokalusteista on hankittu käytettyinä. 

Kaikki edellä mainitut toiminnot tukevat pienempää hiilijalanjälkeä. Jotta jälkeä pystyttäisiin pienentämään onnistuneesti, yrityksellä olisi tärkeää olla olemassa käsitys siitä, millaisen jäljen juuri oma toiminta jälkeensä painaa. Kun yritys tiedostaa oman ilmastokuormansa, suositeltavaa on ensin pienentää ja kompensoida se, mitä ei saada poistettua.

Metatavulla on tänä vuonna aloitettu Carbon Deed -yrityksen kanssa oma kompensaatio-ohjelma, jonka avulla pyritään kompensoimaan hiilijalanjälkeä jokaisen työntekijän osalta erikseen. Carbon Deed istuttaa esimerkiksi metsiä, minkä myötä tehty työ ja siihen sidottu kompensaatio ovat olemassa vielä vuosienkin päästä. Suomessa on myös jonkin verran muita saman alan toimijoita, ja tärkeintä onkin löytää omiin tavoitteisiin ja malliin se kaikkein sopivin.

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys on hieman moniulotteisempi käsite ekologiseen kestävyyteen verrattuna. Yksi keskeisimpiä asioita sosiaalisessa kestävyydessä on, mihin maahan tuotanto sijoittuu ja miten tuotanto käytännössä tapahtuu. 

Esimerkiksi Metatavulla keskitytään siihen, että kaikki tehdään kotimaassa, jolloin myös työskentely- sekä tuotanto-olosuhteet tunnetaan tarkasti. Täten toimintamme on myös työolosuhteiden, palkanmaksun ja sosiaaliturvan näkökulmasta kestävää. Yrityksille voidaan jakaa sertifikaatteja, jotka toimivat omalta osaltaan indikaattorina siitä, että esimerkiksi sosiaalinen sekä taloudellinen kestävyys on huomioitu yrityksen toiminnassa. Sertifikaatteja myönnetään esimerkiksi sellaisille tahoille, jotka kehittävät ja valmistavat ohjelmistotuotteita sekä -palveluita Suomessa. Näitä sertifikaatteja myöntää esimerkiksi Koodia Suomesta Ry. 

Olisi myös olennaista, että työpaikka tukee ja rakentaa työntekijöiden voimavaroja eikä yksinomaan kuluta niitä. Yksi tällaisista voimavaroista on työntekijöiden jaksaminen, joka on kytköksissä inhimilliseen kestävyyteen. Työpaikan tulisi välittää työntekijöistään ja samalla toki myös asiakkaistaan sekä muista sidosryhmistään. Nämä tekijät koetaan tärkeiksi Metatavulla, ja niitä noudatetaan aktiivisesti.

Metatavulla tuetaan myös monimuotoisuutta, monikulttuurisuutta sekä tasa-arvoisuutta. Ihmiset tulisi oikeasti nähdä muinakin kuin vain tuotannon työntekijöinä, sillä heidän hyvinvointinsa on elinehto työssä jaksamiselle, motivaatiolle ja myös liiketoiminnan sujuvuudelle. Ihmisten halutaan voivan kasvaa, kehittyä ja viihtyä työssään, mikä kertoo samalla yrityksen arvomaailmasta sekä oikeudenmukaisuudesta. 

Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa myös yrityksen tietynlaista yhteiskunnallista vastuuta. Metatavulla on sitouduttu tukemaan esimerkiksi lasten koodikoulua, ja yrityksessämme pyritään purkamaan omalta osaltamme sellaisia demograafisia vinoumia, jotka liittyvät esimerkiksi naisten vähyyteen alalla. Metatavu on mukana myös Mimmit koodaa -yhteistyössä, ja tarjoamme harjoittelupaikkoja todella laajasti, jotta voisimme toivottaa kaikki ihmiset erilaisista taustoista tervetulleiksi alalle.

Avoimen lähdekoodin vaikutukset taloudelliseen kestävyyteen

Metatavulla kuin nykyisin myös monissa muissa alan toimijoiden yrityksissä suositaan taloudellisen kestävyyden lähestymistapana avointa lähdekoodia. Taloudellisen kestävyyden lisäksi avoin lähdekoodi mahdollistaa koodin laadun ja logiikan tarkastelun, jolloin se tukee myös reiluutta. Avoin lähdekoodi johtaakin yleisesti parempaan koodin laatuun ja siihen, että toimitettu softa ei ole vain ”musta laatikko”, josta ostajalla ei ole ymmärrystä.  

Avoin lähdekoodi näkyy reiluutena myös siinä, että perinteisesti softassa immateriaalioikeudet ovat olleet tekijänoikeuksia, kun taas avoin lähdekoodi lähtee käyttäjän oikeuksista. Tilaajalla on oikeus käyttää softaa, ja samalla se on vapaasti muidenkin hyödynnettävissä. Avoin lähdekoodi ruokkii siis innovaatioita – digitaalinen innovaatio perustuu siihen, että jo olemassa olevan päälle rakennetaan uutta ja asioita yhdistellään toisiinsa. Se antaa myös muille toimijoille edellytyksiä tehdä tuottavaa liiketoimintaa ja samalla kirittää kaikkia toimijoita: kun omaa softaa ei voi suojata patentilla, kilpailuetuun täytyy päästä tekemällä asioita järkevämmin, eettisemmin, kestävämmin ja kustannustehokkaammin.

Jos taas mietitään avointa lähdekoodia puhtaasti kestävän kehityksen kautta, avoimen lähdekoodin huomataan vähentävän runsaasti niin sanottua hukkakoodia. Avointa lähdekoodia voidaankin uusiokäyttää ja jakaa muille. Lisäksi siinä voidaan hyödyntää myös muiden tekemää koodia – pyörää ei siis tarvitse keksiä uudelleen. Avoimen lähdekoodin kautta asioita saadaan myös tehtyä fiksummin sekä tehokkaammin. Jos esimerkiksi julkisilla verovaroilla kehitetään julkishallinnolle softaa, avoimen lähdekoodin käyttö on kestävämpää, jolloin myös verovarat kohdistuvat taloudellisesti järkevämmin.

Avoimen lähdekoodin elinkaari

Avoimen lähdekoodin avulla useat toimijat voivat hyödyntää jo kerran kehitettyjä ratkaisuja. Tämä liittyy myös softan elinkaaren hallintaan. Onko elinkaari esimerkiksi taloudellisesti kestävä? Entä ovatko sopimus- ja lisenssimallit sellaisia, että ne tukevat elinkaaren tehokasta hallintaa sekä kustannustehokkuutta? Entä pystytäänkö ratkaisua hyödyntämään vuosien saatossa, vai täytyykö se jossain kohtaa ajaa kokonaan alas ja tehdä uudestaan? 

Elinkaarta voi lähestyä myös laadun näkökulmasta. Kun kehitetään softa, joka on hyvin muotoiltu ja siinä on ymmärretty käyttäjiä, heidän tarpeitaan ja toimintaympäristönsä, ovat lopputuloksetkin yleensä onnistuneita. Tällaisissa tilanteissa softa tulee mitä todennäköisimmin käyttöön, jolloin myös sen elinkaari on pidempi. Huonosti määritelty ja muotoiltu ratkaisu taas ei vastaa tarvetta, jolloin se pitää tehdä uudestaan – ja näin hukataan myös resursseja. 

Avoin lähdekoodi lisää myös taloudellista tehokkuutta, minkä myötä myös taloudellinen kestävyys kohenee. Kustannukset muodostuvat lisenssien sijasta toimivasta palvelusta ja sen kehittämisestä, jonka myötä vältytään esimerkiksi toimittajalukoilta. Näin myös useammat tahot voivat tehdä kehitystä ja hyötyä siitä taloudellisesti, mikä jälleen lisää elinkeinoelämän elinvoimaisuutta.

Avoimen lähdekoodin yhteydessä puhutaan usein Linuksen laista: Given enough eyeballs, all bugs are shallow. Tämä kuvastaa sitä, että kun on tarpeeksi silmäpareja katsomassa jotain ongelmaa tai haastetta, ne pystytään kyllä ratkaisemaan. 

Millä muilla tavoilla yritys voi toimia kestävästi, reilusti ja vastuullisesti?

Vastuullisuuteen ja kestävyyteen voi vaikuttaa IT- ja softa-alalla muillakin tavoilla. Esimerkiksi yhteiskunnallisella keskustelulla sekä vaikuttamisella on merkitystä. Metatavu on esimerkiksi osallisena Open Knowledge Finlandissa, joka tukee avointa tietoyhteiskuntaa ja sitä kautta kestävämpiä hankintoja. Lisäksi olemme mukana COSS Ry:ssä, joka tukee avoimeen lähdekoodiin perustuvaa liiketoimintaa sekä sen käyttöä julkisella sektorilla. Tietynlainen aktivismi alalla on siis hyvästä, ja uskomme, että markkina- ja toimintalogiikka muuttuvat senkin myötä pikkuhiljaa kohti parempaa. 

Myös asiakkaat voivat miettiä ostokäytöstään kestävyyden, vastuullisuuden sekä reiluuden näkökulmista. Julkisissa kilpailutuksissa kysytään yhä useammin, miten toimittaja on ottanut ympäristöasiat huomioon. Tämä toimii usein myös kilpailuetua antavana kriteerinä kilpailutuksen pisteytyksessä. Valitettavan usein niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella päätöksiä tehdään edelleen edullisuuden perusteella, minkä vuoksi joudutaan myös tinkimään hankintaan suoraan liittymättömistä lisäkustannuksista. Kestävyyteen tai ympäristöön liittyvät asiat saattavat valitettavasti olla juuri näitä. 

Kestävyys, vastuullisuus ja reiluus toimivat etuna myös maineen kannalta: eettisestä ja kestävästä toiminnastaan tunnettu taho saa toimialalla varmasti mainehyötyä. Useat toimijat ovat myös tehneet erilaisia kannanottoja ja lähteneet tuomaan ulospäin tietoa kestävästä softasta sekä yrityksen arvomaailmasta. Näissä usein korostuu juuri avoimen lähdekoodin merkitys, joka on tämän hetken suuri trendi.

Entä voiko EU olla riippuvainen muualla kehittyvästä teknologiasta? Taustalla tässä ajatuksessa toimii EU-alueen sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. EU ohjaa esimerkiksi datan käyttöä ja pyrkii saamaan ihmisoikeuksia laiminlyövän suunnan yksityisyyttä kunnioittavaan suuntaan, mitä esimerkiksi Yhdysvallat tai Kiina eivät tee samassa määrin. Näissä maissa on kuitenkin todella paljon teknologiaa, jota Suomessakin käytetään. EU voisi toimia mahdollisesti suunnannäyttäjänä kestävämmässä softakulttuurissa sekä -bisneksessä.

Metatavulla uskomme vahvasti, että teknologian avulla pystytään rakentamaan jatkuvasti kestävämpää maailmaa. Sen vuoksi teemme softabisnestä, jossa pureudumme myös ilmastohaasteisiin sekä kiertotalouteen. Uskomme, että tätä kautta tuemme myös laajimmin kestävän kehityksen muodostumista.