Päämääränä tavoitteiden mukainen ja selkeä käyttökokemus

Sovelluksen käytettävyys on yksi olennaisimpia tekijöitä siinä, kuinka moni käyttäjistä haluaa palata sovelluksen pariin myös ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Lähtökohtana on, että asiakas osaa navigoida sovelluksen käyttöliittymässä ja löytää etsimänsä asian ilman jatkuvaa ohjeiden tutkimista, pudotusvalikoiden tai linkkien sekamelskassa pyörimistä tai miettimistä, mitähän mistäkin napista tapahtuu. 

Käyttökokemuksen suunnittelussa pyritään siis siihen, että käyttöliittymä olisi loppukäyttäjälleen mahdollisimman nopea- ja helppokäyttöinen, selkeä sekä itseään selittävä. Lisäksi jos suunniteltua sovellusta käytetään esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin tai teollisuuden tarpeisiin, hyvä käyttökokemus on myös avaintekijä liiketoiminnan tuottavuuden lisäämisessä.

Käyttökokemuksen suunnittelussa

  • otetaan huomioon asiakkaan tavoitteet ja sovelluksen kohderyhmä
  • testataan sovelluksen toimivuutta prototyypin avulla
  • hiotaan sovellus visuaalisesti ja toiminnallisuuksiltaan asiakkaan näköiseksi
  • päämääränä on helppokäyttöisyys, selkeys ja luotettavuus kaikille sovelluksen käyttäjille

Käyttöliittymän suunnittelu lähtee tavoitteiden ja kohderyhmän kartoittamisesta 

Kun aletaan suunnittelemaan sovelluksen käytettävyyttä, on tärkeää selvittää tarkasti, mitä tavoitteita asiakkaalla sovellukselle on eli mitä softalla halutaan tehdä. Asiakkaan kanssa keskustellessa on olennaista määrittää myös kohderyhmä eli se yleisö, jonka käytettäväksi sovellus kehitetään. 

Metatavu on suunnitellut ohjelmistoprojekteissa useita sovelluksia, joita asiakkaat käyttävät toimintaansa sujuvoittavana työkaluna. Esimerkiksi terveydenhuoltoalan tai rakennusteollisuuden yrityksillä voi olla vaikkapa mobiilisovellukselle toisiinsa verrattuna hyvin erilaiset käyttötarpeet – käyttöliittymän toiminnallisuudet hiotaan siis palvelemaan yksilöllisesti asiakkaan toimintaa ja tavoitteita. 

Suunnittelussa on tärkeää kyetä astumaan loppukäyttäjän saappaisiin ja selvittää, mikä on käyttäjälle oleellista. Suunnitellessa pohditaan siis käyttäjän näkökulmasta, palveleeko käyttöliittymä käyttäjäänsä parhaalla mahdollisella tavalla ja löytyvätkö kaikki tarvittavat toiminnallisuudet helposti ja intuitiivisesti. Suunnittelijan tehtävänä onkin huolehtia, että käyttäjät eri taustoista osaavat käyttää softaa, oli heillä teknistä osaamista tai ei.

Virheet karsitaan prototyyppivaiheessa

Ennen varsinaisen lopputuotteen kehitystä käyttöliittymää lähdetään suunnittelemaan prototyypin avulla. Prototyyppivaiheessa koko softaa ei siis tehdä prototyypiksi, vaan siitä valitaan ne toiminnallisuudet, joita halutaan testata. Mittausten perusteella voidaan tehdä tarvittavia muutoksia ja testata uudelleen, kunnes prototyyppi on halutun kaltainen. Oli kyseessä sitten sovellusidealle ostettu esiselvitys tai suoraan tilattu tuote, käyttöliittymä on siis harvoin vain yhden testauksen jälkeen valmis. 

Tällä iteroinnilla eli prototyypin toistuvalla testaamisella ja palautteen hyödyntämisellä saadaan eliminoitua sovelluksesta suurimmat rakenteelliset epäkäytännöllisyydet ja muut virheet. Näin asiakkaan ei tarvitse huomata vasta tuotteen toimituksen jälkeen, että eihän lopputulos olekaan yhtään sellainen kuin piti. 

Ihannetilanteessa sovelluksen keskeistä toiminnallisuutta voidaan testata pienellä, loppukäyttäjistä muodostetulla testiryhmällä. Heiltä kerätyn palautteen ja ajatuksien pohjalta tehdään vielä viimeiset viilaukset ennen varsinaisen ohjelmointityön alkua.

Joskus asiakkaan on myös hankalaa määritellä heti alussa, mitkä olisivat sovellukseen ne tavoitelluimmat ja useimmin käytetyt ominaisuudet. Testauksen avulla konkretisoituu siis myös se, mitä sovellukselta oikeasti halutaan, ja kommenttien pohjalta tuotteeseen voidaan tehdä tarvittavat muutokset ja painottaa tiettyjä, asiakkaan haluamia toiminnallisuuksia.

Asiakkaan näköinen ja räätälöity lopputuote

Useat nykypäivän mobiilisovellukset ja verkkosivujen käyttöliittymät ovat ulkoasuiltaan ja toiminnoiltaan suhteellisen samankaltaisia toistensa kanssa, minkä myötä ihmiset ovat tottuneet käyttämään tietynlaisia käyttöliittymiä. 

Myös Metatavulla käyttöliittymien suunnittelussa hyödynnetään hyviksi todettuja ja testattuja elementtejä sisältäviä design-systeemejä, kuten esimerkiksi Googlen Material Designia, joka tarjoaa perusrakennuspalikat selkeään sovellukseen. Sovellukset räätälöidään uniikeiksi ja asiakkaan näköisiksi muotojen, logojen, värien ja typografian osalta. Tilaisuuden tullen ja tarpeen vaatiessa haastamme kuitenkin normeja mielellämme – samalla kuitenkin pitäen lopullisen käyttökokemuksen suunnittelun keskiössä.

Tänä päivänä yrityksille ja organisaatioille on todella tärkeää myös se, että sovelluksen saavutettavuus on kunnossa. Käyttöliittymän suunnittelussa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi näköaistin heikkoudet selkeiden toiminnallisuuksien sekä suurten sävyerojen ja kontrastien avulla. 

Miksi hyvään käyttökokemukseen kannattaa panostaa?

Vastauksena on yksinkertaisesti se, että huonolla käyttökokemuksella saadaan ajettua asiakas tehokkaasti pois palvelun äärestä. Jos ensivaikutelma sovelluksesta ja ensimmäinen käyttökokemus on huono, esimerkiksi mobiilisovellus voi päätyä poistoon saman tien. 

Käyttökokemuksella on oleellinen rooli myös asiakkaan yrityksen esittelijänä. Jos sovelluksessa sattuu olemaan jokin bugi ja sovellus näyttää ensikertalaiselle epäsiistiltä ja epäluotettavalta, ei hän todennäköisesti halua syöttää siihen vaikkapa omia maksutietojaan ja tehdä sen kautta ostoksia. Työkaluohjelmistossa huono käytettävyys ei siis lisää tuottavuutta vaan voi pahimmillaan jopa hankaloittaa prosessia.