Digitaalisella teknologialla saadaan tänä päivänä aikaan huomattavia säästöjä eri toimialoilla. Tilanne on kuitenkin paradoksaalinen, sillä IT-ala itsessään kuluttaa kasvavia määriä energiaa – noin 10 % maailman energiankulutuksesta lankeaa tällä hetkellä IT-alan vastuulle. Millä keinoin softayritys voi pienentää hiilijalanjälkeään?

IT-alan energiankulutus aiheutuu esimerkiksi palvelinkeskuksissa pyörivistä tietokoneista, erilaisista verkoista, pilvipalveluista sekä vaikkapa tietyistä moderneista teknologioista, kuten lohkoketjuista.

Digitaalisiin palveluihin ja erilaisiin järjestelmiin kuluu energiaa lähes huomaamatta. Vaikka pienen suomalaisen IT-talon kulutusosuuden voisi kuvitella olevan maan- tai maailmanlaajuisesti suhteellisen pieni, koko toimialan osuus kasvaakin yllättävän suureksi, kun kaikki alan yritykset ynnätään yhteen.

Energiankulutuksella on suora yhteys päästöihin, ympäristöömme sekä ilmastonmuutokseen. Onneksi hiilijalanjälki eli jonkin tuotteen tai toiminnan aiheuttama kuormitus ilmastolle puhuttaa myös IT-alalla yhä enemmän ja enemmän. Puhetta lisää toki entisestään myös valloillaan oleva energiakriisi ja sen aiheuttama sähkön hinnannousu.

Hiilijalanjäljen ohella voidaan puhua myös hiilikädenjäljestä, jolla tarkoitetaan konkreettisia ja aktiivisia toimenpiteitä kulutuksen oman osuuden pienentämiseksi. Monissa yrityksissä pohditaankin, miten liiketoimintaa voidaan toteuttaa fiksummin ilmaston näkökulmasta ja voidaanko kulutusta kompensoida jotenkin.

Millaisilla tekijöillä hiilijalanjälkeä voidaan pienentää softayrityksessä?

IT-alalla on useita alakohtaisia keinoja minimoida toiminnasta painautuvaa jalanjälkeä. Kestävää kehitystä edistääkseen IT-yritysten kannattaa lähtökohtaisesti valita yhteistyökumppaneikseen toimijoita, jotka ovat sitoutuneet esimerkiksi uusiutuneen energian käyttöön ja vastuullisuuteen.

Digitaalisen infrastruktuurin hallinnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi käytettävän energian määrään. Usein palveluiden infrastruktuuri ja kapasiteetti suunnitellaan kulutuspiikkien mukaan, jotta se säilyttäisi toimintakykynsä kaikissa tilanteissa. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että hiljaisempina hetkinä sama palvelu syö runsaasti hukkatehoa.

Teknisiä ympäristöjä voidaan optimoida vähemmän kuluttaviksi, ja esimerkiksi päiväsaikaan käytettävät palvelut voidaan skaalata öisin pienemmiksi. Softakehityksissä hyödynnettäviä kehitys- ja testiympäristöjäkään ei kannata pitää käynnissä, kun niitä ei tarvita. Metatavulla tällaiset ns. staging-ympäristöt sammuvat automaattisesti ja ovat illat, yöt ja viikonloput pois päältä. Ympäristöhyötyjen lisäksi valinnat tuottavat suoraan euroissa mitattavia säästöjä.

”Kun suuri massa alkaa tekemään valintoja ilmastoa säästävien tekijöiden pohjalta, mittakaavalla alkaakin olla väliä. Kestävämmät valinnat kytkeytyvät siis yrityksen arvoihin, liiketoiminnan kannattavuuteen sekä asiakaskäyttäytymiseen.”

Energian säästöpotentiaalin ehkä vähemmän tunnettu ulottuvuus on itse ohjelmistojen logiikan, toteutuksen ja koodin optimointi energiankulutuksen näkökulmasta. Niin sanottu energiapihi koodi on siis kevyempää, eikä sen suorittaminen vaadi yhtä suurta kapasiteettia. Kyseessä on kuitenkin tällä hetkellä vielä suhteellisen harvoin käytetty ratkaisu, koska asiakas ei välttämättä halua maksaa siitä tai ole edes tietoinen koko mahdollisuudesta.

Energiapihi koodi on jonkin verran kalliimpi vaihtoehto, koska se vaatii enemmän optimointia ja joskus jopa täysin erilaisia teknisiä ratkaisuja tai suunnittelua. Lähtökohtaisesti energiapihi koodi on työläämpää ja siten kalliimpaa kehittää. Vähemmän kuluttava koodi vaatii siis ainakin vielä suunnittelun ja testauksen puolesta enemmän resursseja.

Nykypäivän sovelluskehityksessä jonkin verran pinnalla ollut aihe on myös, suunnitellaanko vaikkapa mobiilisovellukset jo lähtökohtaisesti toimimaan sujuvasti vain uusimmilla laitteilla. Vain parin kolmen vuoden ikäisen puhelimen hidastelu on varmasti monille tuttu ilmiö. Jos sovelluksen raskaus tai laitteiden käyttöjärjestelmät pakottavat ihmisiä hankkimaan säännöllisesti uusia laitteita, kuormitus ympäristölle kasvaa uusien laitteiden valmistamisen sekä kierrätysongelmien myötä. Tässäkin olisi siis paikka pohtia, miten softaa voisi rakentaa kestävämmin ja huomioida prosessissa myös päätelaitteiden elinkaari.

Energian säästöstä kilpailuetu ja positiivinen paine myös alan muille toimijoille

IT-ala on otollisessa asemassa ympäristökeskeisen keskustelun yleistyessä, sillä alalla on hyvät mahdollisuudet kerätä kulutuksesta kovaa dataa. Datan avulla voidaan tuoda konkreettisesti esille, että ilmastoa säästävillä toimilla on oikeasti merkitystä, eikä kyse ole vain näennäisestä viherpesusta.

Pyrkimys hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kattavampaan ekologisuuteen on IT-alalla myös kilpailuetu. Kaikki toimijat eivät ole vielä täysin heränneet muokkaamaan toimintaansa kestävämpiin raameihin. Toimialat, joilla on paljon esimerkiksi tuotantoa, kiinteistöjä tai vaikkapa kemikaalien tai muiden materiaalien käsittelyä, ovat heränneet muutokseen jo paljon aiemmin niin arvojen kuin lainsäädännönkin myötä.

Jos IT-alalla alettaisiin panostaa ekologisempiin ratkaisuihin laajalla rintamalla, eri toimialoja voitaisiin jopa tukea fiksummilla työkaluilla päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi mainitun energiapihin koodin hyödyntäminen sekä tuotanto- ja kehitysympäristön automaattinen skaalaus ovat nousevia trendejä. Olisi toivottavaa, että sen hyödyt ymmärrettäisiin ja kysyntää olisi tulevaisuudessa entistä enemmän.

Tämän hetken ilmapiirissä tukea muutokseen antavat yrityksen julkisen maineen säilyttämisen paine sekä tietoisien asiakkaiden vaatimukset kestävämmästä toiminnasta. Jo muutaman yrityksen vihreiden kehitysaskelien myötä syntyy painetta myös alan muille toimijoille. Jos joku ei seuraa trendiä ja panosta hiilijalanjäljen pienentämiseen, maine kokee hyvin todennäköisesti kolauksen.

Päästöjen vähentäminen vaatii tiedostavaa ilmapiiriä ja pyrkimystä muutokseen

Mitä merkitystä pienen ohjelmistotalon valinnoilla ja energiankulutuksella edes on maailman mittakaavassa? Täytyy ymmärtää, että ympäristön hyvinvointi ja sen säilyttäminen elinkelpoisena edellyttää huolenpitoa. Emme elä tyhjiössä. Muutos parempaan on laaja kokonaisuus, jonka jokaisella osalla on merkitystä.

Hiilijalanjäljen pienentämisprosessi lähtee tilanteen tiedostamisesta. Yritysten täytyy ymmärtää toimintansa aiheuttama rasitus ympäristölle ja asettaa sen myötä tavoitteita, jotka saavutetaan konkreettisilla teoilla. Toki vihreään siirtymiseen vaaditaan oikeanlaiset välineet sekä strategista suunnittelua siitä, miten kaikki tullaan käytännössä tekemään. Teknologian puitteissa hyvin monet toimenpiteet ovat kuitenkin mahdollisia, jos niihin vain halutaan panostaa.

Koska energia on pitkään ollut edullista, on ollut helppo ajatella, että ylimääräinen kulutus ei maksa juuri mitään. Jos tällainen ajattelumalli jää päälle arvovalintana, se ei todennäköisesti paina vaakakupissakaan kovin paljoa yrityksen talouteen liittyvissä kysymyksissä.

Positiivisena piirteenä sekä ilmastoa huomioivassa ilmapiirissä että nousseessa energian hinnassa voidaan siis nähdä, että eri toimialojen yritykset suorastaan pakotetaan miettimään valintojaan. Mitkä toimenpiteet ovat taloudellisesti järkeviä, ja voitaisiinko nykyistä kulutusta optimoida säästävämmäksi? Jos energiakriisi johtaa fiksumpiin ratkaisuihin ja tietoisiin arvovalintoihin, on sillä varmasti kauaskantoisia vaikutuksia myös ympäristön puolesta.

Kun suuri massa alkaa tekemään valintoja ilmastoa säästävien tekijöiden pohjalta, mittakaavalla alkaakin olla väliä. Kestävämmät valinnat kytkeytyvät siis yrityksen arvoihin, liiketoiminnan kannattavuuteen sekä asiakaskäyttäytymiseen.

Kompensaatiolla voi hyvittää oman osuuden jopa kokonaan

Vaikka hiilijalanjälkeä pienennetään merkittävästikin, IT:tä hyödyntävien yritysten liiketoiminnasta aiheutuu väistämättä ainakin jonkin verran päästöjä. Jäljelle jäävää osuutta hiilijalanjäljestä voidaan kompensoida ympäristön hyväksi eri keinoin.

Tästä erinomainen esimerkki on Metatavun yhteistyökumppani Carbon Deed, jonka kompensaatio-ohjelmassa yrityksen päästöt skaalataan henkilömäärän mukaan. Metatavun kaltaisessa asiantuntijayrityksessä pätee hyvin nyrkkisääntö: mitä enemmän yrityksessä on työntekijöitä, sitä syvempi on myös jalanjälki. Hiilijalanjälkeä siis kompensoidaan jokaisen työntekijän osalta erikseen. Seuraavana askeleena on huomioida myös pilvipalveluiden tuottama kulutus. Suurilla pilvitoimijoilla, kuten Amazonilla, Googlella ja Microsoftilla, on toisaalta omat ympäristövastuullisuusohjelmansa.

Carbon Deed on toimittanut Metatavulle päästölaskentamallin, joka perustuu tilastotietoon suomalaisesta kulutuksesta. Mallin perusteella maksamme päästöjemme mukaan euroja, joilla istutetaan metsää Suomen sellaiselle alueelle, jossa sitä ei ennestään luontaisesti ole. Uudella metsällä kasvatetaan ympäristölle elintärkeiden hiilinielujen määrää, ja näin tehty työ ja siihen sidottu kompensaatio ovat olemassa vielä olemassa vuosienkin jälkeen.